Kesäpäivä ja -yö Haaparannalla

Kesäkuun puolessa välissä vierailimme kahden nuorimman lapsen kanssa Haaparannalla - se oli muuten heidän ensimmäinen käyntinsä Ruotsin puolella! Minulle Ruotsin Tornionlaakso tuli tutuksi 90-luvun alussa, kun kiertelin siellä meänkieltä nauhoittamassa, mutta Haaparannalla pistäydyin silloin vain kerran enkä nähnyt kaupunkia oikeastaan ollenkaan.

Vintage-henkiselle matkailijalle Haaparanta on mitä parhain kohde! Kun pysyttelee vanhankaupungin puolella, voi melkein tehdä aikamatkan menneisyyteen... Torin ympäristössä oikeastaan vain uusi kaupungitalo pistää silmään. Muuten ympäristö näyttää suunnilleen samalta kuin tässä 60-luvun kuvassa:

Tosin vihreää - puita, pensaita ja muita istutuksia - on nykyään paljon enemmän. Puiksi on valittu pohjoisessa menestyviä lajeja kuten koivuja ja tuomia, pensaiksi muun muassa norjanangervoa. Ilmeisesti joitakin rohkeampiakin kokeiluja on tehty, koska pensaita näkyi myös kuolleen. Ehkä talvi oli ollut ankara?

Yläkuvassa vasemmalla on nykyisen Ruotsinsuomalaisen kansankorkeakoulun, Svefin, rakennus, jonka arkkitehtuurista päättelen sen olleen kaupungin vanha raatihuone. Keskellä näkyy vesitorni, ja oikealla on vuonna 1900 avattu Haaparannan kaupunginhotelli, joka olisi epäilemättä ollut nostalginen yöpymispaikka. Uusi kaupungintalo on laatikkomainen punatiilirakennus, jota ei siis tässä näy; se on rakennettu aivan kiinni hotelliin. Hotellirakennus on remontoitu uuteen loistoon:

Me yövyimme vaatimattomammin torin lähellä sijaitsevassa Svefin asuntolassa, joka toimii myös hostellina. Pihassa kukki tuomi, pari viikkoa myöhemmin kuin kotona Etelä-Suomessa:

Ehdimme lyhyen oleskelumme aikana tehdä kävelyretkiä vanhassakaupungissa; sää oli ihanan aurinkoinen. Uinuvan pikkukaupungin tunnelma on tallella. 50-luvulla torin kaupunginhotellin vastainen laita näytti tältä:

Yllä olevan vihreän talon edustalla on nykyään suihkulähde:

Vanhaan vesitorniin on kuulemma suunniteltu rakentaa asuntoja:

60-luvulla otetussa kuvassa vesitornin edessä häämöttää vaalea talo, joka sittemmin on päässyt rapistumaan; kulmassa näyttää olevan aito retrokahvila tai -kaljabaari, jonka terassin virkaa kadulle asetetut muovituolit toimittanevat:

Kävelimme Tornionjoen rantaan ja ihailimme vastarannalla näkyvää Alatornion kirkkoa ja pappilaa:

Lempeä auringonpaiste houkutteli kävelemään päämäärättömästi vanhassakaupungissa:

Suosittelen kaupungilla kuljeskelun lisäksi erityisesti seuraavia kohteita:

- Torin lähellä Lasarettsgatanin ja Tullgatanin risteyksessä on hyväntekeväisyyskirpputori, jolla palvellaan ruotsiksi, meänkielellä ja suomeksi! Voi maksaa myös euroilla.

- Korttelin päässä torilta, osoitteessa Storgatan 73, Nya Konditoriet tarjoaa herkulliset leivät ja leivonnaiset, ja kesällä voi tietysti istuskella myös ulkona. Eurot kelpaavat.

- Jos haluaa kuulla mehevää meänkieltä, kannattaa norkoilla torilla sijaitsevan grilli-kahvilan nurkilla työmiesten kahvitunnin aikaan!

- Jalahusetissa torin laidalla on viehättävä tornionlaaksolaisten käsityö- ja muiden tuotteiden myymälä Tornedal & Co. (http://tornedalandcompany.com/) Myytävät tuotteet ovat tyylikkäitä, kaukana niistä vaatimattoman kotikutoisista matkamuistoista, joita näin 90-luvulla Pajalassa:

Myymälässä ei valitettavasti voi maksaa euroilla. Meillä oli siellä käydessämme jäljellä niin vähän kruunuja, että pystyin ostamaan vain pari jääkaappimagneettia, toisessa on perusnegatiivinen tornionlaaksolaislausahdus "Ei se kannatte" (siis 'ei se kannata'), ja toisesta panen kuvan alle:

- Svefin sisätiloihin saa käydä tutustumassa, ja siellä on jatkuva taidenäyttely - hyvällä onnella saa ystävällisen opastuskierroksenkin: